Kulutusvaikutus: Puhdas ansa vai nerokas säästökikka? Avasin oman laskuni

Kun pörssisähkön hinta hakkasi viime talvena katosta läpi, päätin etsiä turvallisemman vaihtoehdon. Puhelinmyyjät kauppasivat minulle aggressiivisesti uutta "hybridisopimusta", jossa olisi kiinteä hinta, mutta voisin itse vaikuttaa laskun loppusummaan. Aluksi koko konsepti kuulosti houkuttelevalta. Kuitenkin heti ensimmäisen talvilaskun saapuessa aloin epätoivoisesti googlettaa kulutusvaikutus kokemuksia, sillä paperilla kiinteä 8 sentin hintani olikin yhtäkkiä laskulla 10,5 senttiä.

Päätin istua alas, kaivaa sähköverkon datan esiin ja selvittää juurta jaksain, mitä tarkoittaa kulutusvaikutus sähkösopimuksessa ja onko tämä malli pelkkä nerokkaasti paketoitu ansa kuluttajille. Totuus paljastui vasta, kun purin yhtiöiden monimutkaisen matematiikan auki, ja ymmärsin minkä vuoksi lopullinen sähkölasku karkasi käsistä.

Mikä on sähkön kulutusvaikutus ja miten se lasketaan?

Kun teet perinteisen kiinteän sähkösopimuksen, maksat tasan sen hinnan, mitä paperissa lukee (esim. 8 snt/kWh), ajoititpa saunomisesi yölle tai päivälle. Kun kyseessä on sähkösopimus kulutusvaikutus -ominaisuudella, tilanne muuttuu täysin.

Laskusi muodostuu kahdesta asiasta: sopimukseen kirjatusta perushinnasta sekä henkilökohtaisesta kulutusvaikutuksestasi. Vaikka yhtiöt yrittävät piilottaa totuuden juhlapuheisiin, matematiikka on raadollisen yksinkertaista:

• Oma painotettu keskihinta: Kuinka paljon maksaisit sähköstäsi pörssisähköllä.
• Miinus pörssisähkön kuukauden keskihinta: Kuukauden kaikkien tuntien aritmeettinen keskiarvo.
• Tulos: Oma sähkön kulutusvaikutus (snt/kWh).

Kuvitellaan, että pörssisähkön keskihinta marraskuussa on 10 snt/kWh, ja sinun oma painotettu keskihintasi on 12 snt/kWh (koska saunoit ja teit ruokaa illan kalliilla tunneilla). Tässä tapauksessa kulutusvaikutuksesi on +2 snt/kWh. Tämä rangaistus lisätään suoraan kiinteän perushintasi päälle.

Markkinoiden suosituimmat hybridisopimukset

Sähköyhtiöt myyvät tismalleen samaa matemaattista mallia eri brändinimillä. Törmäsin testeissäni näihin kolmeen yleisimpään vaihtoehtoon:

• Fortum kulutusvaikutus: Tunnetuin näistä on ehdottomasti fortum duo kulutusvaikutus. Se myydään turvallisena yhdistelmänä vakautta ja pörssisähkön etuja, mutta vaatii oikeasti raskasta kulutuksen siirtämistä yötunneille toimiakseen.
• Oomi kulutusvaikutus: Oomi kutsuu omaa tuotettaan usein Jousto-nimellä. Mekaniikka on täysin sama: maksat perushinnan päälle tai alle sen mukaan, miten kulutuksesi ajoittuu pörssin keskiarvoon nähden.
• Väre kulutusvaikutus: Väre kauppaa Välkky-sähköä, joka nojaa samaan kaavaan. Myös tässä sähkö kulutusvaikutus voi yllättää kuluttajan negatiivisesti, jos pyykit pestään aina töiden jälkeen.

Armoton totuus: paljonko kulutusvaikutus voi olla?

Kun hakkasin omat lukuni laskimeen ja vertailin dataa, paljastui valtavia eroja. Kysymys siitä, paljonko kulutusvaikutus voi olla, riippuu täysin asumismuodostasi ja automaation tasosta.

Tavallisessa kerrostalokaksiossa, jossa ei ole sähkölämmitystä, ihmiset tekevät ruokaa, saunovat ja katsovat televisiota juuri silloin, kun sähkö on pörssissä kalleimmillaan (klo 16-20). Yöllä sähköä kuluttaa vain jääkaappi.

Tällaisessa profiilissa kulutusvaikutus asettuu lähes poikkeuksetta +1 ... +2 snt/kWh tasolle. Kiinteäksi luultu 8 sentin sopimus onkin yllättäen yli 10 senttiä.

Omassa sähkölämmitteisessä talossani onnistuin painamaan vaikutuksen -2,5 senttiin, mutta se ei tapahtunut nappia painamalla. Jotta saat oikeasti miinusmerkkisen tuloksen, sinun on lopetettava lähes kaikki sähkönkäyttö päiväsaikaan. Ääritapauksissa (esim. jos talvella lämmitetään vain päivisin) vaikutus voi pamahtaa jopa +4 tai +5 senttiin, mikä räjäyttää sähkölaskun täysin käsiin.

Taloyhtiö ja älykoti: Voiko systeemin hakkeroida?

Jotta pystyt voittamaan sähköyhtiöt tässä pelissä, tarvitset armotonta automaatiota. Ihmisen muistiin tai ahkeruuteen perustuva pyykkikoneen kyttääminen ei riitä. Omat huipputulokseni johtuivat siitä, että integroin kotiini älyreleet (kuten Shelly) ja Home Assistant -järjestelmän.

Tämä teknologia haistelee pörssisähkön halvimmat tunnit ja kytkee valtavan 300 litran lämminvesivaraajani sekä sähköautoni laturin päälle vain silloin, kun hinta laahaa pohjalukemissa. Jos asut kerrostalossa, sinulla ei ole tällaisia ohjattavia suurtehokuluttajia, jolloin pelin voittaminen on matemaattisesti lähes mahdotonta.

Omat havaintoni: kannattaako kulutusvaikutus sähkösopimus?

Heitä siis mututuntuma romukoppaan ja ala tutkia omia lukuja. Kun minulta kysytään, kannattaako kulutusvaikutus sähkösopimus, vastaan aina tiukasti: se ei ole turvallinen kiinteä sopimus, vaan pörssisähkön riskituote valepuvussa.

Jos asut kaukolämmitetyssä kerrostalossa etkä pysty siirtämään valtavaa osaa sähkönkäytöstäsi keskelle yötä, kulutusvaikutus on sinulle puhdas ansa. Tulet takuulla maksamaan sähköstäsi aina enemmän kuin sopimuspaperin perushinta antaa ymmärtää. Valitse silloin puhdas kiinteä sopimus.

Jos taas ajat sähköautolla tai omistat ohjattavan varaavan sähkölämmityksen, hybridisopimus on kelvollinen työkalu. Se leikkaa pörssisähkön pahimmat 50 sentin hintapiikit pois ja tuo mielenrauhaa, mutta antaa sinun silti hyödyntää öiset halvat tunnit ja puristaa laskusi loppusummaa alaspäin jopa useita senttejä per kilowattitunti.