Suomalaisten yleisimmät remontit ja niiden keskihinnat vuonna 2026

Kotien päivitystarpeet ja hintojen kehitys vuonna 2026

Vuonna 2026 suomalaiset remontoivat kotejaan edelleen hyvin aktiivisesti ja ahkerasti, mutta entistä tietoisempina kustannuksista. Vaikka globaali inflaatio ja terävin hintapiikki ovat onneksi asettuneet ja raaka-aineiden saatavuusongelmat ovat pääosin taakse jäänyttä elämää, ammattitaitoisen työn hinta sekä tiettyjen erikoismateriaalien kustannukset pysyvät edelleen historiallisesti varsin korkeina. Remontoijan onkin varauduttava siihen, että laadukkaasta työjäljestä joutuu maksamaan, ja tee-se-itse -henki on kokemassa uutta renessanssia kevyempien pintaremonttien osalta.

On erittäin tärkeää tuntea vallitseva hintataso ennen kuin pyytää urakoitsijoilta tarjouksia. Jos tiedät ennakkoon, että tyypillinen keittiöremontti maksaa noin 10 000 euroa, osaat heti kyseenalaistaa 25 000 euron tarjouksen tai toisaalta varoa epäilyttävän halpaa, pimeää työtä indikoivaa 3 000 euron "avaimet käteen" -tarjousta.

Kylpyhuone- ja märkätilaremontit: kodin kalleimmat neliöt

Kaikkein yleisin, vaativin ja poikkeuksetta kallein yksittäinen sisäremontti on kylpyhuoneremontti. Täysivaltaisen märkätilaremontin hinta, jossa kaikki puretaan betonille tai runkoon asti, uusitaan vesieristeet, laatoitukset, lattialämmitys, kalusteet ja vesikalusteet, pyörii tyypillisesti 8 000 ja 15 000 euron välillä riippuen täysin tilan koosta ja valittujen materiaalien luksustasosta.

• Perustason kylpyhuone: Noin 8 000 – 10 000 euroa. Tähän hintaan saa laadukkaat perustason laatat (esim. 20x40 cm valkoiset seinälaatat, harmaat 10x10 cm lattialaatat), peruskalusteet ja perinteiset suihkusekoittajat.
• Premium-tason märkätila: 15 000 – 25 000 euroa tai enemmän. Hinta nousee nopeasti, jos valitaan suuria ja vaikeasti asennettavia suurkuattalaattoja, kalliita sadesuihkujärjestelmiä seinän sisäisillä asennuksilla, tilaat mittatilauskalusteita tai erikoisvalaistusratkaisuja. Myös asbestipurku, jota joudutaan edelleen tekemään monissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa, tuo lisälaskua tyypillisesti noin 1 000 – 2 000 euroa.

Keittiöremontin monet kasvot ja hintalaput

Keittiöremontti maksaa nykypäivänä keskimäärin 5 000 – 20 000 euroa. Hintahaitari on valtava, koska keittiön voi remontoida niin monella eri laajuudella ja tavalla. Täydellinen, "kaikki uusiksi" -tyyppinen remontti on aina arvokas panostus.

Jos haluat säästää, nykyisin yhä useampi valitsee ns. keittiön kasvojenkohotuksen. Jos vanhat kalusterungot ovat ehjiä ja käyttökelpoisia, pelkkien ovien, saranoiden, vetimien, työtason ja välitilan vaihtaminen muuttaa keittiön ilmeen täysin uudeksi, mutta kustannukset jäävät vain murto-osaan (usein alle 3 000 euron). Jos taas uusitaan kaikki rungot, vedetään sähköt uusille paikoille ja investoidaan huippuluokan integroituihin kodinkoneisiin ja kivitasoihin, 20 000 euron budjetti voi ylittyä hyvinkin nopeasti.

Pintaremontit ja lattiat: suurin hyöty pienimmällä panoksella

Pintaremontit, kuten lattian vaihto, seinien maalaus tai tapetointi, ovat projekteja, joista selviää usein erittäin kohtuullisella, parin tuhannen euron budjetilla. Maalaaminen on halpaa, ja laadukkaan sisämaalin hinta on vain noin 10–15 euroa litra, jolla maalaa jo pitkälti kymmenen neliötä. Yhden huoneen pintojen päivittäminen voi siis kustantaa materiaalien osalta vain joitakin satoja euroja.

Lattiamateriaaleissa vinyylilankku on syrjäyttänyt perinteisen laminaatin ja on ollut asuntomarkkinoiden kestosuosikki jo vuosia sen erinomaisen kestävyyden ja vedenkestokyvyn ansiosta. Laadukkaan vinyylilankun neliöhinta liikkuu 25 – 45 euron välimaastossa. Kolmenkymmenen neliön olohuoneen lattian materiaalit maksavat siis noin tuhat euroa, ja asennuksen voi onnistuneesti tehdä itsekin pienen opiskelun jälkeen lukkoponttien helppouden ansiosta, mikä säästää huomattavasti urakoitsijan työkuluissa.

Kattoremontit ja ulkopuolen korjaukset omakotitaloissa

Sisäremonttien lisäksi omakotitaloasukkaiden on huomioitava säännölliset ulkokuoren huollot, jotka voivat olla yksittäisinä hankkeina erittäin arvokkaita. Vuonna 2026 tyypillinen peltikattoremontti maksaa keskikokoiseen omakotitaloon avaimet käteen -periaatteella asennettuna noin 12 000 – 18 000 euroa. Jos aluskatteissa tai kattotuoleissa on korjattavaa lahovaurioiden tai riittämättömän tuuletuksen vuoksi, hinta voi nousta selvästi yli 20 000 euron. Ikkunoiden ja ulko-ovien vaihtaminen on toinen yleinen ja merkittävä hanke. Keskimääräinen ikkunaremontti omakotitaloon (esimerkiksi 10–12 ikkunaa) kustantaa nykypäivänä noin 8 000 – 12 000 euroa, mikä on huomattava summa, mutta se maksaa itsensä hitaasti takaisin energiatehokkuuden parantumisena ja selvästi pienentyneinä lämmityslaskuina. Myös näissä raskaimmissa ja talouden kannalta kriittisissä remonteissa hyvin neuvoteltu vakuudeton tai vakuudellinen rahoitusratkaisu on monesti asunnonomistajalle suoranainen elinehto, jotta välttämättömät ja rakennusta suojelevat korjaukset saadaan tehtyä ajallaan ennen kuin vauriot ehtivät pahentua tai levitä laajemmalle rakenteisiin.

Rahoituksen merkitys budjetin paukkuessa

Remonttibudjetit ovat tunnettuja siitä, että ne harvoin alittuvat ja hyvin usein ylittyvät. Yllätyksiä tulee lähes aina vastaan, kun vanhoja rakenteita avataan. Esimerkiksi kylpyhuoneen muovimaton alta voi paljastua piilevä kosteusvaurio, jonka kuivattaminen ja korjaaminen tuo tuhansien eurojen lisälaskun ja useiden viikkojen viiveen aikatauluun.

Suurempien ja vaativampien hankkeiden kohdalla oman käteisen sitominen kiinni seiniin ja rakenteisiin ei myöskään aina ole taloudellisesti kaikkein fiksuin ratkaisu. Kun budjetti yllättäen paukkuu tai haluat pitää itselläsi käteispuskuria, fiksusti haettu remonttilaina tarjoaa erittäin joustavan ja tarpeellisen puskurin odottamattomien kulujen varalle. Lainan avulla voit myös valita himpun verran laadukkaammat ja pitkäikäisemmät materiaalit ilman, että joudut tinkimään arjen muusta elämänlaadusta hankkeen aikana. Voit asettaa kuukausierän itsellesi sopivaksi ja nauttia uudistetusta kodistasi välittömästi ilman stressiä tyhjästä pankkitilistä.

Lähde: Tilastokeskuksen julkaisut, Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannekatsaukset, laajat kuluttajatutkimukset ja rautakauppojen julkiset hinnastot vuodelta 2026.