Suomen vaarallisimmat ammatit | Katso riskialttiimmat työt

Me Rahasuomessa perkasimme hiljattain tuhansia rivejä työtapaturmatilastoja ymmärtääksemme, missä ammateissa suomalaiset oikeasti laittavat terveytensä peliin. Tulokset yllättivät meidät täysin.

Moni pitää rakennustyömaita itseoikeutetusti vaarallisimpina työpaikkoina. Tilastot piirtävät kuitenkin huomattavasti monimutkaisemman ja karumman kuvan suomalaisesta työelämästä.

Ammattiin liittyvät riskit ovat muuttaneet muotoaan. Fyysisten putoamisten rinnalle on noussut voimakkaasti väkivallan uhka. Työelämän riskit jaetaan karkeasti fyysisiin työtapaturmiin, työmatkatapaturmiin sekä työssä koettuun väkivaltaan tai sen uhkaan. Kun yhdistimme nämä muuttujat, alkoi paljastua selkeitä riskiammatteja, joissa loukkaantumisen todennäköisyys kasvaa moninkertaiseksi verrattuna perinteiseen toimistotyöhön.

Rakennusala ja perinteiset fyysiset vaarat

Kun olemme seuranneet arkea eri rakennustyömailla, fyysisten riskien jatkuva läsnäolo on aina käsinkosketeltavaa.

Rakennusmiehen ja kirvesmiehen ammatit pysyvät edelleen tapaturmatilastojen kärkisijoilla. Putoamiset telineiltä, putoavat raskaat taakat ja työkoneiden aiheuttamat onnettomuudet vaativat vuosittain satoja sairauspoissaoloja.

• Rakennusmiehet: Jatkuva altistuminen sään vaihteluille ja raskaiden materiaalien käsittely aiheuttavat valtavan määrän tuki- ja liikuntaelinvammoja.
• Kattopeltisepät: Korkealla työskentely nostaa vakavien putoamistapaturmien riskiä, vaikka turvavaljaiden käyttö on tiukasti säänneltyä.
• Maarakentajat: Raskaiden työkoneiden sokeat kulmat ja sortumisvaarat kaivannoissa muodostavat arvaamattomia riskejä.

Väkivallan uhka hoiva- ja turvallisuusalalla

Suurin muutos tapahtui havaintojemme mukaan sote-sektorilla. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan työ mielletään usein raskaaksi. Tilastot paljastavat kuitenkin työn todellisen varjopuolen: asiakkaiden ja potilaiden taholta tulevan fyysisen väkivallan.

Ensiavussa ja psykiatrisilla osastoilla työskentelevät kohtaavat potkimista, puremista ja lyöntejä hätkähdyttävän säännöllisesti. Pitkittyneissä tilanteissa kuormitus näkyy suoraan lisääntyneenä työuupumuksena.

Myös turvallisuusalan ammattilaiset ovat odotetusti riskilistalla. Poliisit ja vartijat joutuvat työssään jatkuvasti tilanteisiin, joissa fyysisen voiman käyttö on välttämätöntä.

Erityisesti myymälävartijoiden ja järjestyksenvalvojien kohtaama väkivalta on muuttunut raaemmaksi. Astaloilla tai teräaseilla uhkailu nousee toistuvasti esiin raporteissa.

Kuljetusala: työskentelyä liikenteen armoilla

Käytännön kokemus jakeluliikenteestä ja maanteiltä osoittaa, miten arvaamaton työympäristö liikenne on. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajien ja jakeluautonkuljettajien tapaturmat eivät rajoitu ainoastaan maantieliikenteen kolareihin. Suurin osa loukkaantumisista tapahtuu lastauksen ja purun yhteydessä.

• Rekkakuskit: Raskaiden perävaunujen kytkeminen liukkailla pihoilla aiheuttaa vakavia puristumisvaaroja ja liukastumisia.
• Roskakuskit: Jäteastioiden liikuttelu jäisillä alustoilla altistaa venähdyksille, minkä lisäksi peruuttavien autojen kuolleet kulmat vaativat äärimmäistä tarkkaavaisuutta.
• Lähetit: Erityisesti polkupyörällä ja mopolla liikkuvat ruokalähetit altistuvat kaupunkiliikenteen vaaroille jatkuvan aikapaineen alla.

Miten riskit kompensoidaan palkassa?

Analysoimme vaarallisimpien ammattien palkkatasoa suhteessa työn riskialttiuteen. Palkkaus ei suinkaan aina korreloi työn vaarallisuuden kanssa.

Vaikka poliisien ja palomiesten vuorotyölisät nostavat kokonaisansioita, moni erittäin vaarallista työtä tekevä työskentelee verrattain matalalla peruspalkalla. Työmarkkinoilla fyysistä riskiä on perinteisesti kompensoitu olosuhdelisillä, mutta väkivallan uhkaa sote-alalla ei ole onnistuttu pukemaan selkeiksi palkanlisiksi.

Vaarallista työtä tekevien ammattilaisten jaksaminen nojaa vahvasti ammatin merkityksellisyyteen. Pelkkä kutsumus ei korvaa työturvallisuuden puutteita tai riittämätöntä palkkausta.