Missä kaupungissa palkallasi on paras ostovoima? Asuntojen hinnat ja todellinen palkka

Me Rahasuomessa olemme tehneet mielenkiintoisen havainnon tutkiessamme suomalaisten tuloja ja asumiskuluja. Korkea nimellispalkka ei nimittäin automaattisesti takaa mukavaa elintasoa.

Vaikka erilaiset palkkatilastot näyttävät absoluuttiset ansiot sentilleen, se aito ja todellinen ostovoima punnitaan lähes poikkeuksetta asuntomarkkinoilla.

Päätimme yhdistää asuntojen hinnat ja eri alojen keskipalkat samaan laskelmaan. Halusimme nähdä konkreettisesti, miten eri ammattien edustajien ostovoima joustaa Suomen sisällä.

Tulokset olivat suoraan sanottuna armottomia. Asuinpaikan valinta määrittää aivan valtavan osan siitä, kuinka paljon palkasta jää käteen pakollisten kulujen jälkeen.

Monissa asiantuntijatehtävissä maksetaan pääkaupunkiseudulla marginaalisesti suurempaa palkkaa, mutta korotus hukkuu nopeasti valtaviin asuinkustannuksiin.

Pääkaupunkiseutu – palkkakuoppa vai mahdollisuus?

Helsingin, Espoon ja Vantaan alue imee puoleensa koulutettuja asiantuntijoita. Hintalappu tälle vetovoimalle on kuitenkin kova.

Otetaan esimerkiksi arkkitehtien, lääkärien ja koodarien palkat. Ne ovat pääkaupunkiseudulla aavistuksen korkeampia kuin muualla maassa.

Tämä pieni palkkaetu sulaa silti usein täysin, kun mukaan lasketaan alueen vaatima asuntolaina tai kalliit vuokrat.

Tarkastelimme tilannetta myös puhtaasti julkisen sektorin näkökulmasta. Esimerkiksi luokanopettajan, poliisin tai sairaanhoitajan palkka on valtakunnallisesti lähes sama.

Luvut pysyvät samoina riippumatta siitä, asuuko työntekijä Helsingin Kalliossa vai Oulun keskustassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa tylyä faktaa. Pääkaupunkiseudulla asuva julkisen sektorin työntekijä on ostovoimaltaan merkittävästi köyhempi kuin kollegansa muualla Suomessa.

Esimerkkinä sairaanhoitajan ja poliisin ostovoima

Halusimme havainnollistaa tilannetta konkreettisesti. Analysoimme sairaanhoitajaa tai poliisia, joka haaveilee tyypillisen perheasunnon eli 70-neliöisen kolmion ostamisesta.

Laskimme, kuinka monta vuotta kyseisten ammattien bruttotuloilla joutuisi paiskimaan töitä asunnon rahoittamiseksi eri kaupungeissa.

• Oulu ja Kuopio: Näissä kasvukeskuksissa sairaanhoitajan ja poliisin palkka turvaa erittäin mukavan elintason. Asuntojen neliöhinnat pysyvät maltillisina, ja kahden työssäkäyvän aikuisen tuloilla pystyy rakentamaan uudehkon omakotitalon kaupungin reunalle. Pakollisten menojen jälkeen tilille jää reilusti pelivaraa säästämiseen ja elämiseen.
• Tampere ja Turku: Hintataso on noussut näissä kaupungeissa jyrkästi viime vuosina. Keskituloisen palkalla pääsee silti edelleen käsiksi laadukkaaseen perheasuntoon. Ostovoima lepää terveellä pohjalla, vaikka aivan ydinkeskustan asunnot alkavat vähitellen karata peruspalkansaajan ulottumattomiin.
• Helsinki: Keskivertopalkalla perheasunnon ostaminen on muuttunut tuskaisen vaikeaksi ilman merkittävää perintöä tai valtavaa käsirahaa. Moni joutuu valitsemaan kahdesta pahasta: joko pienen kerrostaloasunnon tai uuvuttavan työmatkan kehyskunnista. Kolmas vaihtoehto on jäädä kalliille vuokramarkkinoille, mikä taas heikentää varallisuuden kerryttämistä pitkällä aikavälillä.

Etätyö muuttaa asuntomarkkinoiden sääntöjä

Olemme aiemmin avanneet etätyömahdollisuuksien vaikutusta työelämään. Sen suora yhteys asuntomarkkinoihin on kiistaton.

Ehdottomasti parhaan ostovoiman saavuttavat nykyään tietotyöläiset. Sellaiset ammattilaiset, jotka nostavat pääkaupunkiseudun korkeampaa palkkaa, mutta asuvat etätyösopimuksen voimin edullisemmalla paikkakunnalla.

Tätä alueellista palkan ja asumiskustannusten optimointia kutsutaan usein geo-arbitraasiksi. Ilmiötä hyödynnetään asiantuntijapiireissä vuosi vuodelta enemmän.

Tämä malli mahdollistaa asuntolainan huomattavasti nopeamman lyhentämisen. Samalla elämänlaatu nousee, kun tilaa ja luontoa on ympärillä enemmän.

Palkka on vain puolet totuudesta

Kun selaat avoimia työpaikkoja ja haaveilet alanvaihdosta tai muuttamisesta työn perässä, kehotamme laskemaan auki alueen aivan todelliset elinkustannukset.

Pieni 500 euron palkankorotus ei juuri lämmitä mieltä, jos asuntolainan kuukausierä tai vuokra nousee samassa rytmissä 800 eurolla.

Taloudellinen mielenrauha ja aito varallisuus rakentuvat aina tulojen ja menojen välisestä erotuksesta. Tämä erotus on Suomessa erittäin tiukasti sidottu asuinpaikkaan.