Kun valtion opintolaina ei riitä: mitä vaihtoehtoja opiskelijalla on?

Opintotuki ja laina eivät usein kata arjen kuluja

Kelan tilastojen mukaan keskimääräinen opintolaina oli lukuvuonna 2023–2024 noin 11 953 euroa. Vaikka valtiontakausta nostettiin 850 euroon kuukaudessa, inflaatio, kohonneet ruoan hinnat ja jatkuvasti kallistuvat vuokrat syövät summan nopeasti. Moni opiskelija on joutunut tilanteeseen, jossa pankkitili on tyhjä viikkoja ennen seuraavaa lainaerää.

Tämä taloudellinen epävarmuus ei vaikuta ainoastaan pankkitilin saldoon, vaan sillä on syvällisiä vaikutuksia opiskelijoiden mielenterveyteen. Jatkuva stressi rahasta heikentää keskittymiskykyä, vaikeuttaa oppimista ja hidastaa opintojen etenemistä. Monet opiskelijat raportoivat univaikeuksista ja jopa masennusoireista, jotka johtuvat suoraan taloudellisesta ahdingosta.

Budjetoinnin tärkeys kriisitilanteessa

Kun rahat ovat loppumassa, ensimmäinen ja tärkein askel on rehellinen talouden tilannekatsaus. Opiskelijan on ymmärrettävä, mihin jokainen euro menee. Tässä vaiheessa on syytä laatia tiukka kuukausibudjetti ja seurata sitä tarkasti. Kuluja voi usein karsia yllättävistä paikoista, kuten suoratoistopalveluista, ulkona syömisestä tai impulssiostoksista. Taloushallinnon perusasiat ovat tärkeitä taitoja, jotka kantavat pitkälle aikuisikään.

• Kilpailuta sähkö- ja puhelinliittymät säännöllisesti, jotta et maksa turhasta. Pienetkin kuukausittaiset säästöt kertaantuvat vuosien aikana.
• Suunnittele viikon ruokalista etukäteen ja hyödynnä hävikkiruokasovelluksia, kuten ResQ Club tai Matsmart. Näin voit säästää satoja euroja vuodessa.
• Osta kurssikirjat ja opiskelutarvikkeet käytettyinä opiskelijoiden omista ryhmistä tai lainaa ne suoraan kirjastoista.
• Hyödynnä kaikki mahdolliset opiskelija-alennukset niin matkustuksessa, kuntosaleilla kuin erilaisissa palveluissakin.

Usein myös sosiaalinen elämä tuo mukanaan odottamattomia kuluja. Opiskelijatapahtumat, haalarimerkit, sitsit ja illanvietot voivat keventää lompakkoa huomaamatta. Esimerkiksi yhteiset peli-illat kotona, ulkoilu luonnossa tai nyyttikestit ovat erinomaisia tapoja ylläpitää sosiaalisia suhteita ilman suuria kustannuksia. Ystävät todennäköisesti arvostavat edullisia vaihtoehtoja yhtä lailla, sillä useimmat opiskelijat painivat samojen taloushaasteiden kanssa.

Vaihtoehdot pöydällä: töihin vai lisävelkaa?

Karu totuus on, että opiskelijalla on usein vain kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa, kun rahat eivät yksinkertaisesti riitä: tienata enemmän tai karsia kuluja radikaalisti. Osa-aikatyö on monelle suomalaiselle opiskelijalle välttämättömyys, mutta se tuo mukanaan omat merkittävät haasteensa. Työnteko voi pidentää valmistumista, lisätä stressiä ja vähentää aikaa palautumiselle, mikä heikentää elämänlaatua.

Osa-aikatyön hyödyt ja haitat

Osa-aikatyö voi parantaa merkittävästi kuukausittaista kassavirtaa ja tarjota arvokasta työkokemusta tulevaisuutta varten. Monet työnantajat arvostavat opiskelijoita, jotka ovat kyenneet tasapainottelemaan onnistuneesti opintojen ja työnteon välillä. Työkokemus voi myös avata ovia valmistumisen jälkeen ja helpottaa ensimmäisen oman alan työpaikan saamista.

Kuitenkin tulorajojen seuraaminen on elintärkeää, jotta Kelan myöntämää opintotukea ei tarvitse maksaa myöhemmin takaisin. Kelan tulorajat ovat onneksi viime vuosina hieman nousseet, mikä mahdollistaa hieman suuremmat ansiotulot opintojen ohella. Työskentely iltaisin ja viikonloppuisin voi kuitenkin verottaa opiskelutehoa todella raskaasti ja vähentää vapaa-aikaa kriittisesti.

Otetaan esimerkiksi 22-vuotias opiskelija Maija, joka asuu Helsingissä. Hän huomasi nopeasti ensimmäisenä opiskeluvuonnaan, että opintolaina ja valtion tuet eivät millään kattaneet hänen 750 euron vuokraansa ja 300 euron ruokakulujaan, saati sitten muita välttämättömiä elämisen kuluja. Maija aloitti viikonlopputyöt paikallisessa kahvilassa tehdäkseen lisätuloja. Vaikka hänen taloudellinen tilanteensa helpotti huomattavasti ja hän pystyi jopa säästämään pienen summan kuukausittain puskurirahastoon, hän joutui vähentämään yliopistokurssien määrää jaksamisen vuoksi. Tämä on tyypillinen kompromissi, jonka kymmenet tuhannet opiskelijat joutuvat Suomessa tekemään vuosittain. Tällöin suurimpana uhkana on opintojen viivästyminen, mikä voi johtaa opintolainahyvityksen menettämiseen ja opintojen kokonaiskustannusten nousuun.

Lisälainan suuret riskit

Jos työtä ei löydy, aika ei riitä tai jaksaminen on jo äärirajoilla, jotkut opiskelijat saattavat turvautua vakuudettomiin kulutusluottoihin tai luottokortteihin selvitäkseen arjesta. Tämä on kuitenkin pitkällä tähtäimellä erittäin riskialtista toimintaa. Opiskelijan tulotaso ei yleensä kestä kalliiden korkojen ja tilinhoitomaksujen lyhentämistä, ja riski joutua pitkäaikaisiin maksuvaikeuksiin kasvaa välittömästi. Kun valtion takaama edullisempi laina on käytetty loppuun, markkinoilta saatavat vakuudettomat kulutusluotot voivat periä jopa yli 15 prosentin todellista vuosikorkoa, mihin opiskelijan budjetti harvoin venyy.

Kulutusluottojen ja pikavippien helppo saatavuus internetissä ja älypuhelinsovelluksissa voi luoda valheellisen turvallisuuden tunteen. Kun todellinen vuosikorko kipuaa kaksinumeroisiin lukuihin, muutaman sadan euron viaton hätälaina voi kasvaa moninkertaiseksi taakaksi vain muutamassa kuukaudessa, jos sitä ei pystytä maksamaan nopeasti takaisin. Tämä kierre voi johtaa yllättävän nopeasti vakavaan ylivelkaantumiseen ja jopa maksuhäiriömerkintään. Maksuhäiriömerkintä taas vaikeuttaa merkittävästi uuden vuokra-asunnon, puhelinliittymän, vakuutusten ja jopa tiettyjen työpaikkojen saamista valmistumisen jälkeen.

Tarkista kaikki tuet ennen uutta lainaa

Ennen kuin edes harkitset kalliimman luoton ottamista pankista, rahoitusyhtiöstä tai luottokortilta, varmista huolellisesti, että saat varmasti kaikki sinulle kuuluvat valtion, kuntien ja säätiöiden tuet. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on valitettavan monimutkainen verkosto, ja monelta opiskelijalta jää tukia kokonaan hakematta silkkaa tietämättömyyttään, byrokratian pelossa tai ennakkoluulojen vuoksi.

Yleinen asumistuki ja perustoimeentulotuki

Yleinen asumistuki on monen opiskelijan arjen pelastusrengas. On äärimmäisen tärkeää varmistaa, että olet ilmoittanut Kelalle oikeat asumismenosi, mukaan lukien mahdolliset vesimaksut, sekä mahdolliset muutokset tuloissasi, jotta saat täysimääräisen ja oikeudenmukaisen tuen. Pienetkin muutokset voivat vaikuttaa tuen määrään merkittävästi.

Perustoimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen apu, jota yhteiskunta tarjoaa. Sitä voi hakea vasta, kun kaikki muut tulonlähteet ja ensisijaiset tuet eivät yksinkertaisesti riitä kaikkein välttämättömimpiin arjen menoihin, kuten ruokaan ja lääkärin määräämiin reseptilääkkeisiin. On kuitenkin erittäin tärkeää huomioida Kelan ohjeistus: opintolaina katsotaan aina tuloksi toimeentulotukea laskettaessa, vaikka et olisi sitä edes nostanut tilillesi. Jos siis olet oikeutettu nostamaan opintolainaa, sinun oletetaan elävän sillä ja rahoittavan opintosi sen avulla ennen toimeentulotuen myöntämistä.

Opiskelijajärjestöt ja hätärahastot

Markkinoilta ja yhteiskunnasta löytyy onneksi myös hieman vähemmän tunnettuja apukeinoja pahimpiin kriisitilanteisiin. Monet yliopistot ja ammattikorkeakoulut, sekä niiden ylioppilas- ja opiskelijakunnat, ylläpitävät erillisiä hätärahastoja. Nämä rahastot on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat kohdanneet täysin yllättäviä ja kohtuuttomia taloudellisia vastoinkäymisiä, kuten tulipalon, vakavan sairastumisen tai muun kriisin. Näistä rahastoista voi usein hakea kertaluontoista, takaisinmaksamatonta avustusta, joka auttaa pahimman kuopan yli.

Myös paikalliset seurakunnat ja niiden diakoniarahastot tarjoavat konkreettista ja luottamuksellista apua, kuten ruokakasseja, maksusitoumuksia paikallisiin ruokakauppoihin tai jopa laskujen maksamista täydellisessä hätätilanteessa. Näiden avustusten hakeminen vaatii usein kasvokkain tapaamisen sosiaalityöntekijän tai diakoniatyöntekijän kanssa, mutta ne ovat täysin korottomia, turvallisia ja usein erittäin nopeita tapoja selvitä pahimman yli. Myös erilaiset ruoka-apupisteet ja leipäjonot ovat valitettavasti tulleet tutuiksi yhä useammalle opiskelijalle viime vuosien voimakkaan inflaation aikana.

Kokonaisuudessaan opiskelijan talous vaatii jatkuvaa tasapainoilua, pitkäjänteistä talouden suunnittelua ja kykyä tehdä vaikeita valintoja arjessa.

Lähde: Kela / Tilastokeskus