Opiskelijoiden velkaantuminen Suomessa: kuinka moni joutuu turvautumaan lisälainaan?

Velkasummat kasvavat, mutta nostajien määrä laskee

Kelan tuoreiden ja kattavien tilastojen mukaan yli 517 000 suomalaisella on maksettavanaan opintolaina. Tämä on valtava luku maassa, jonka väkiluku on hieman yli viisi miljoonaa. Mielenkiintoinen ja osin ristiriitainenkin trendi on se, että lainaa nostavien opiskelijoiden kokonaismäärä on viime vuosina kääntynyt hienoiseen laskuun, mutta samalla ne opiskelijat, jotka lainaa ottavat, nostavat sitä yhä enemmän ja useammin maksimimäärän. Lukuvuoden 2023–2024 päätteeksi keskimääräinen opintovelka oli kivunnut jo liki 12 000 euroon, ja monilla yliopisto-opiskelijoilla summa voi valmistuessa olla yli 25 000 euroa.

Tämä kehitys kertoo karua kieltään yhteiskunnan muutoksesta. Opiskelijoiden toimeentulo nojaa yhä vahvemmin lainarahaan, kun opintorahan ostovoima on laahannut inflaation perässä. Vaikka valtion takaama opintolaina on lähtökohtaisesti tarkoitettu turvaamaan opiskelurauha ja mahdollistamaan täysipäiväinen opiskelu, on siitä tullut monelle elinehto, jolla katetaan vain kaikkein pakollisimmat menot. Kasvavat velkasummat herättävät myös huolta kansantalouden tasolla: kuinka pitkälle opiskelijoiden velkavetoinen selviytyminen voi jatkua ilman, että se heikentää merkittävästi nuorten aikuisten kykyä osallistua talouskasvuun valmistumisen jälkeen?

Lisälaina on opiskelijalle hiljainen riski

Valtion takaama opintolaina on ehtojensa puolesta suhteellisen turvallinen: korot ovat usein markkinoiden edullisimpia, takaisinmaksu alkaa vasta pari vuotta valmistumisen jälkeen, ja lainaan liittyy erilaisia joustoja, kuten mahdollisuus hakea Kelalta korkoavustusta pienituloisena. Huolestuttavampi ja usein piiloon jäävä ilmiö on kuitenkin muiden, kalliimpien luottojen lisääntynyt käyttö opiskelijoiden keskuudessa.

Tilastokeskuksen ja erilaisten velkaneuvontajärjestöjen keräämä data viittaa vahvasti siihen, että nuorten aikuisten maksuhäiriöt ovat yhä useammin yhteydessä suoraan kalliisiin kulutusluottoihin, luottokorttivelkoihin ja osamaksusopimuksiin. Kun opintolaina on käytetty tai se ei riitä edes perustarpeisiin, moni opiskelija paikkaa talouttaan rahoitusyhtiöiden tarjoamilla luotoilla. Klarnan ja muiden osamaksupalveluiden käyttö on normalisoitunut, ja ostoksia tehdään yhä enemmän velaksi odottaen seuraavaa opintotukipäivää.

Velkakierteen nopea syntyminen

Tämä kierre johtaa erittäin nopeasti ylivelkaantumiseen. Kuvitellaan tilanne, jossa opiskelija ostaa välttämättömän tietokoneen osamaksulla ja ottaa lisäksi pienen kulutusluoton selvitäkseen vuokrasta. Näiden vakuudettomien luottojen todelliset vuosikorot voivat helposti ylittää 15 tai jopa 20 prosenttia. Kun tulot ovat jo valmiiksi minimissä, pienenkin lisävelan lyhennykset ja korkokulut syövät kohtuuttoman suuren osan kuukausibudjetista, jättäen yhä vähemmän rahaa elämiseen. Tämä pakottaa usein ottamaan uutta velkaa vanhojen maksujen hoitamiseen, ja kierre on valmis.

Tällainen hiljainen riski kasvaa usein vuosien ajan, ennen kuin se purkautuu maksuvaikeuksina tai perintäkirjeinä. Opiskelijan talous on herkkä ekosysteemi, jossa yksikin odottamaton sadan euron lisälasku voi kaataa koko korttitalon, jos puskureita ei ole ja luottorajat ovat tapissa.

Faktat pöytään: miten katkaista kierre

Opiskelijoiden on ymmärrettävä lainan ja velkaantumisen todellinen hinta ja pitkäaikaiset seuraukset. Korkojen noustessa myös valtion takaaman lainan kustannukset ovat nousseet huomattavasti, puhumattakaan muiden luottojen koroista. Velan päälle otettu lisälaina markkinaehtoisilla koroilla on taloudellinen yhtälö, joka hyvin harvoin, jos koskaan, päättyy velallisen kannalta hyvin.

On ensiarvoisen tärkeää erottaa toisistaan hyödyllinen sijoitus ja kulutusvelka. Opintolaina voidaan nähdä sijoituksena omaan inhimilliseen pääomaan ja tulevaan ansaintakykyyn, mutta kulutusluotto arjen pyörittämiseen on tulojen siirtämistä tulevaisuudesta nykyhetkeen poikkeuksellisen kalliilla hintalapulla.

Pitkäaikaiset vaikutukset tulevaisuuteen

Velkaantuminen ei ole vain numeroita verkkopankissa tai Kelan asiointipalvelussa; se vaikuttaa suoraan kykyyn rakentaa elämää valmistumisen jälkeen. Pankit arvioivat asiakkaidensa maksukykyä kokonaisvaltaisesti. Suuri määrä kulutusluottoja ja maksimiin nostettu opintolaina vaikuttavat heikentävästi kykyyn saada esimerkiksi ensimmäistä asuntolainaa. Myös vuokranantajat saattavat arvioida hakijan taloudellista tilannetta, ja pahimmassa tapauksessa ylivelkaantuminen voi johtaa maksuhäiriömerkintään, joka sulkee ovia yhteiskunnassa tehokkaasti jopa vuosiksi.

Jos huomaat ajautuneesi tilanteeseen, jossa harkitset jatkuvasti uutta lainaa selvitäksesi arjesta, on aika pysähtyä. Ota yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan, oppilaitoksesi kuraattoriin tai Takuusäätiöön. Heiltä saat asiantuntevaa, luottamuksellista ja täysin ilmaista apua tilanteesi kartoittamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen. Ongelmien kohtaaminen ajoissa on ainoa kestävä tie ulos.

Lähde: Kela / Tilastokeskus / Takuusäätiö